Koskivinos

Vuonna 1927 Pohjois-Espanjaan alettiin muodostaa DO-aluetta, johon kuuluisivat Rioja sekä Navarra. Vuoteen 1933 mennessä, kun Navarran nimi ensi kertaa ilmestyi viiniä käsittelevään lakiin, oli Rioja kuitenkin jo eriytetty omaksi alueekseen. Vuonna 1936 alkanut Espanjan sisällissota katkaisi suunnitelmat pitkäksi aikaa, ja DO aluetta valvova elin Consejo Regulador saatiin muodostettua lopulta vuonna 1958.

Navarran alue jatkuu Pyreneitten vuoriston keskiosista Ebro-joen laaksoon, kulkien matkalla hyvin vaihtelevien maisemien läpi. Alueen viinitarhat alkavat pääkaupungista Pamplonasta, joka sijaitsee Navarran keskellä, etelään. Pyreneitten laskeutuessa hiljalleen Ebro-joen laaksoon korkeudet vaihtelevat 250-560 metrin välillä. Viiniköynnökset on istutettu pääasiassa ruskeaan kalkkikiveen.

Do Navarra jaetaan viiteen ala-alueeseen, joista jokaisella on oma identiteettinsä. Neljän ensimäisen alueen läpi juoksevat joet laskevat Ebro-jokeen, kun taas eteläinen Ribera Baja sijaitsee Ebro-joen kummallakin puolella.

Valdizarbe on siirtymäaluetta kosteamman Pohjois-Navarran ja puoli-aavikkoisen etelän välillä. Läntisen Tierra Estellan kalkkikivinen maaperä on pohjoisessa merellistä alkuperää, ja alue tuottaa persoonallisia viinejä. Etelä on taas siirtymäaluetta ruskean kalkkimaan johtaessa Ribera Altaan. Keski-Eteläisessä Ribera Altassa ruskea kalkkimaa dominoi. Ilmasto on kuivempi kuin Tierra Estellassa. Itäisen Baja Montañan sorainen maaperä on kellertävä, punertava ja hyvin kalkkipitoinen. Ribera Bajan ilmasto on alueen kuivin. Sen vuosittainen sademäärä on n.450mm verrattuna Baja Montañan 683mm:iin. Lähes 30% koko DO Navarran tuotannosta keskittyy tähän tumman kalkkikiven peittämään hiekkaiseen tasanko-alueeseen. Suurin osa uudelleenistutuksista on kuitenkin tehty pohjoisen viileämmille alueille.

DO Navarra on punaviinialuetta. Perinteinen Garnacha-rypäle täyttää yhä 32% viljelyalasta. Tempranillo-lajike, jota on aikaisemmin kasvatettu Ebro-joen laaksossa on jälleen suosiossa ja ylittää Garnachan tuotannon. Uusien lajikkeiden, kuten Cabernet Sauvignonin ja Merlotin istutus on ollut voimakasta.

80 –luvulle asti Navarra tunnettiin lähinnä perinteisten rosé-viinien tuottajana. Alueen viimeaikainen kehitys on ollut pääasiassa Navarran viininviljelys-instituutin ansiota. Instituutti on kouluttanut viljelijöitä sekä tuottajia, ja suorittanut tutkimusta niin viininviljelyn kuin -tuottamisenkin alueilla.

Navarran uusi imago, uusien bodegoitten ilmestyminen, tutkimukset ja kokeilut paremmilla lajikkeilla, tuotannon rakenteiden uudistaminen ja viinin laadun dramaattinen parantuminen selittävät DO Navarran viinien menestyksen viime vuosina.

{ Ylös }

TAKAISIN