Koskivinos

Portiksi Galiciaan kutsuttu Bierzo on saanut lahjaksi ilmaston, joka tekee siitä yhden Espanjan hedelmällisimmistä alueista. 450-1000 metrin korkeudella sijaitsevat viinitarhat keskittyvät pääosin pitkään ja suojaisaan Sil-laaksoon. Vuorenrinteet ehkäisevät keväthallojen ilmaantumisen. Tämä yhdistettynä Atlantilta tuleviin sateisiin ja Kastilian aurinkoon saavat aikaan mikroilmaston, joka on Kastilia-Leónin DO -alueista tasapainoisin.

Päärypälelajikkeita ovat valkoinen Palomino (15%) sekä punainen Mencía, jonka tuotanto vie n.65% viljelypinta-alasta. Kaikissa Bierzon punaviineissä täytyy olla vähintään 75% Mencíaa. Toinen perinteinen punainen rypäle on Garnacha (5,5%) jota käytetään lähinnä värin lisäämiseksi. Yhä lisääntyvissä määrin kuitenkin istutetaan alueella hyvin menestyviä, mutta vasta äskettäin sallittuja Tempranilloa, Cabernet Sauvignonia ja Chardonnayta.

Vaaleista ja hedelmäisistä valkoviineistä eniten luonnetta on niissä, jotka on valmistettu Godellosta. Punaviinit ovat alueella omaperäisempiä kuin valkoviinit. Ne ovat väriltään intensiivisen kirsikkaisia, maultaan hedelmäisiä ja lajikkeen (Mencía) mukaisen aromaattisia punaisten marjojen, kuten vadelmien ja mansikan sävyineen. Viinin kypsyessä tulee esiin tummempia marjoja.

Paksukuorista, väriltään tumman violettia Mencía –rypälettä, joka tunnetaan alueella myös nimellä Negra, pidetään useimpien lähteiden mukaan Cabernet Francin esi-isänä, jonka varhaiset roomalaiset asuttajat toivat Ranskasta ja istuttivat Bierzoon. Nykymuodossaan sitä pidetään kuitenkin kotoperäisenä. Aikaisemmin oltiin sitä mieltä, ettei Mencíasta saada valmistettua korkeatasoisia tynnyrikypsytettyjä viinejä, mutta sittemmin alueen nuoret enologit ovat osoittaneet luulon vääräksi. He ovat saaneet aikaan viinejä, jotka ovat elegantteja ja täyteläisiä säilyttäen hedelmäisen luonteensa. Lajike onkin ”löydetty uudestaan” viiniharrastajien keskuudessa.

Vuosi 2005 oli laadullisesti paras mahdollinen (aluetta valvova elin Consejo Regulador myönsi sille excelente-arvon). Vaikka alue kärsikin muun Espanjan tavoin kuivuudesta, saivat viileät kesäyöt aikaan rypäleiden happo -ja sokeritasapainon ihanteellisen kehittymisen.

{ Ylös }

TAKAISIN